In sha Allah Ilma namaa daandii qajeelumma,gammachuu fi milkaa'innaa itti akeekudha.
Kana beeknaa Laata?
Iddaa
Jechi iddaa jedhu jecha “al-adda fi al-hisaab” jedhaman irraa kan fudhatameedha. Al-adda- lakkaawudha, al-hisaab-herreegudha. Kanaafu iddaan iddaa kan jedhameef ji’oota ykn marsaalee laguu lakkaa’u irratti waan hundaa’efi.
Gosoota xalaaqa osoo ilaallu kunoo as geenye jirra. Nikaah buusu bakka adda addaatti ramaduun salphatti waa’ee nikaah buusu akka hubatan nama gargaara. Gosoota xalaaqa (nikaah buusu) isa dhuma har’a ilaaluun ramaddi xalaaqa ni cufna. Gaafileen jalatti ni argamuu deebisuuf carraaqa
Nikaah Buusu ammatti raawwatame, yerootti maxxanfamee fi sharxiin wal qabate
Jireenya keessatti wantoota gurguddaa garmalee nama gaddisisaan keessaa tokko abbaan manaati fi haati manaa wal hiikudha. Yommuu wal hiikan rakkoon baay’een ni dhalata. Ijoollen ni bittinnaa’u, dubartiin ni rakkatti, dhiirris jireenya gammachuu hin qabne jiraata. Kanaafu, wal hiikun wantuma akka salphaatti ilaallamu ta’uu hin qabu. Dhiirri yommuu dallanu, nikaah buusuuf arraba isaa dheerresu irraa of qusachuu qaba. Eeti, garmalee itti yaade fi tooftaan rakkoo isaa fi niiti isaa jidduu jiru itti furan yoo dhabame, yoosan gara nikaah buusutti tarkaanfachu danda’a. Dubartiinis yommuu dallantu, “nikaah narraa buusi” jechuun itti iyyuu hin qabdu. Yoo akkana goote boodarra garmalee gaabbiti. Kanaafu, nikaah buusun akka filannoo fi furmaata dhumaatti ilaallamu qabaa malee akka filannoo fi furmaata jalqabaatti ilaallamu hin qabu. Nikaah buusun furmaata dhumaa erga ta’e, adeemsa qaba.
Dabalata Dubbisi
B.Nikaah Buusu Addaan Bahiinsaa (Ax-Xalaaqul-Baa’in)
Jecha ijoo: “Iddaa” jechuun dubartiin takka erga hiikkamte ykn dhiirsi irraa du’ee booda yeroo turtii ishiin turtuudha. Kutaa darbe keessatti nikaah buusu deebifachuu ilaalle turre. Namni yeroo tokkoffaa fi lamaffaaf niiti isaa irraa nikaah yoo buuse, iddaan ishii osoo hin xumuramiin dura ishii deebifachuu danda’a. Kuni nikaah buusu deebifachu jedhama. Garuu sababa iddaan ishii xumurameen ykn sababa biraatin namtichi mirga ishii deebifachuu yoo hin qabaatin, nikaah buusun akkanaa addaan bahiinsa jedhama. Innis bakka lamatti qoodama: Addaan bahiinsa xiqqaa fi addaan bahiinsa guddaa. Mee kana fakkeenyaan haa ibsinuu:
Gosoota Nikaah buusu
Nikaah buusu bakka adda addaatti qoodun ni danda’ama:
1-Jecha dubbatamu irratti hundaa’e, ifa kan ta’ee fi ifa kan hin taane (al-kinaaya) jechuun bakka lamatti qoodu. Kana kutaa darbe keessatti ilaalle jirra.
2-Bu’aa irraa dhalatu irratti hundaa’e, “kan deebifamuu fi Addaan bahiinsaa” jechuun bakka lamatti qoodu.
3-Amala isaa irratti hundaa’e, “Sunnaah fi bid’aa” jechuun bakka lamatti qoodu.
4-Waqtii irratti hundaa’e, “Munajjiz (ammatti kan mirkanaa’e fi hojii irra oole), sharxiin kan walqabatee fi gara fuunduraatti kan maxxanfame” jechuun bakka sadiitti qoodun ni danda’ama.
Gosa tokkoffaa waan ilaalleef gosoota hafan sadan In sha Allah gargaarsa Rabbiitin ni ilaalla.
➦Dhiifama! Barreefama kana bakka lamatti qoodu barbaade ture. Garuu yaanni mata-duree tokko jalatti ramadamu qabu waan ciccituuf bakka tokkotti walitti fide. Kanaafi, ni dheerate.
Dhugumatti nikaah buusun wanta akka salphaatti ilaallamu miti. Fakkeenyi isaa akka nama mana bareedaa ijaaree ergasii diiguti. Namoonni jaalala guddaan walitti dhufaniis wal ta’uu didanii yommuu addaan deeman mana maatii diigaa jiru. Ijoolleen ni bittinaa’u, miidhaa guddaa keessatti kufu. Kanaafu, namni nikaah buusu akka salphaatti ilaalun gara gocha kanaa tarkaanfachu hin qabu . Eeti, wali galtee fi furmaanni biraa yoo dhabame, nikaah buusun furmaata dhumaa ta’a. Garuu nikaah buusun duubaan itti gaafatamummaa guddaa fi seerota jira. Kanaafu, namni itti gaafamummaa fi seerota kanniin beekun adabbii jalaa baraaramu danda’a. In sha Allah kutaalee itti aanan keessatti waliin ilaalla. Kutaa darbe irraa itti fufuun sharxiwwan (ulaagaalee) nikaah buusu haa ilaallu.
Dabalata Dubbisi
Ji’oota muraasan dura waa’ee fuudhaa heeruma Islaamaa ilaalaa akka turre ni yaadatama. Dhiiraa fi dubartiin akkamitti walitti dhufuun maatii akka ijaaran tarkaanfi tarkaanfin ilaalle jirra. In sha Allah namni tarkaanfiwwan sanniin hordofe ni milkaa’a. Sababni isaas, namni seeraa Rabbii yoo hordofe, karaan milkaa’innaa fi gammachuu isaaf salphata. Kana yommuu jennu garuu, jireenya fuudhaa heerumaa keessatti gonkumaa rakkoon hin uumamu jechuu keenyaa miti. Eeti rakkooleen baay’een ni uumamu. Islaamni rakkoolee abbaa manaa fi haadha manaa jidduutti uumamaniif furmaata kaa’e jira. furmaata kanniinitti fayyadamuun isaan walitti araarsuun yoo dadhabame fi walii galuu didan furmaata dhumaa ni kaa’a. Innis Xalaaqa dha. In sha Allah ji’oota muraasaaf waa’ee xalaaqa ni ilaalla.
Dabalata Dubbisi
Waa’ee Gaa’ilaa ilaalchisee barruuleen addaan ciccituun ji’a lamaaf dhiyaataa turan kunoo haala kitaabatin walitti qabamanii jiru.
Jireenya tana keessatti lubbuu qabeenyin yommuu cimdiin walitti dhufan wal horu. Osoo cimdiin kuni jiraachu baate silaa wal hormaanni hin adeemsifamu ture. Dhalli namaa uumamtoota biroo irraa adda ta’uun karaa kabajamaa fi jaallatamaa ta’een akka wal horan Rabbiin (subhaanahu wa ta’aalaa) seera ka’e. Kuni kan agarsiisu kabaja Rabbiin ilma namaatiif kenneedha. Akka horii walitti dhufuun akkuma argan hin ta’an. Karaan seera-qabeessa isaan walitti dhufan karaa gaa’ilaatin ykn fuudhaa heerumatin. Jechoonni gaa’ila, fuudhaa heeruma, nikaah fi kkf yommuu gurra irra bu’an, dargaggoonni fi shamarran ni mirqaanu. Sababni isaas, fedhii uumamaa keessa isaanii jiru karaa ittiin guuttataniidha. Gaa’illi seera mataa ofii qaba. Akkanumatti lafa olka’anii kan itti deemanii miti. Kitaaba kana keessatti, waa’een gaa’ila (fuudhaa heeruma) Qur’aanaa fi hadiisa wabii godhachuun haala salphaan ibsame jira. Linkii kana tuquun buusu dandeessu: https://sammubani.files.wordpress.com/2019/03/gaaila-islaamaa.pdf
Jireenya fuudhaa heerumaa keessatti wal dhabbii fi rakkoon adda addaa uumamuun waan hin oolledha. Rakkoon kuni takkaa haadha manaa irraa takkaa immoo abbaa manaa irraa burquu danda’a. Haati manaa abbaa manaa ishii irratti ol’aantummaa agarsiisuun isaaf ajajamuu diduu dandeessi. Nama Rabbiin rahmata godheef malee namoonni qalbii isaanii keessaa of-tuulu hin dhaban. Dubartiin dadhabinna wayii abbaa manaa ishii keessatti yoo argite, irratti of tuulun nushuuz (fincila) mul’isuu dandeessi. Yeroo kanatti, maal akka godhu kutaa darbe keessatti ilaalle jirra. Dubartii qofaas miti, dhiirris wanta tokko niiti irraa yoo jibbe ishii irratti ol’aantummaa agarsiisuu fi ishii jibbuu danda’a. Sababa kanaan ishirraa finciluu ykn fottoquu danda’a. Tarii ishiin isa jaallachuu dandeessi. Yoo inni ishii jibbee ishirraa fottoquu barbaade, ishiin maal gochuu dandeessi?
Dabalata Dubbisi
Nushuuz (Fincila) Haadha Manaa
Dhiiraa fi dubartiin wal fuudhan waliin jiraachu erga eegalanii guyyaa tokko wal loluu fi wal mormuun hin oolu. Haati manaa abbaa manaa ishii irratti ol’aantummaa agarsiisu fi isa faallessuu dandeessi. Gocha akkanaatin nushuuz (fincila) jennaan. Kanaafu, nushuuz (fincila) jechuun isarratti ol’aantummaa agarsiisu, isaaf ajajamuu diduu fi isa faallessudha. Yeroo kanatti abbaan manaa maal gochuu danda’aa? Alhamdulillah Islaamni maal gochuu akka qabuu isaaf ibsa. Akka warroota amantii hin qabnee dallansuun bokokuun haadha warraa akka hin galaafanne, tarkaanfilee hordofuu qabu lafa kaa’a. Fincilli dubartii qofarraa osoo hin ta’in dhiira irraayis ni mul’ata. In sha Allah kutaa itti aanutti ni ilaalla. Ammaaf fincila haadha manaa ilaalla.