Maalummaan Israa’el Qur’aanan Yommuu Ibsamu

Isra’el akka lakkoofsa Awrooppa bara 1948 erga hundeefamte jalqabee, balleessaa fi hacuuccaan raawwattu xiqqaa miti. Guyyaa guyyaan cunqursaa fi hacuuccaan isaanii dabalaa adeemee jira. Tarii namni gariin, “Sila Rabbiin olta’aan badii isaanii kana hin dhabsiisuu?” jechuun yaadu danda’a. Eeti, Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa waan hundaafu hammaa fi yeroo murtaa’aa kaa’e jira. Yeroon murtaa’e yoo dhufe wanti suni duubatis hin harkifatu, durattis hin darbu. Kuni seera Isaa hin jijjiramneedha. Qur’aana keessatti:

Read more

Tarkaanfi Gara Gammachuu-Kutaa 3

Dhugumatti, boqonnaa, tasgabbii fi gammachuu qalbii argachuun, yaaddoo fi dhiphinni qalbirraa deemun wanta namni hundu barbaadudha.Namoota keessaa nama sababoota gammachuu baay’ee argatee jireenya gammachuu fi gaarii jiraatetu jira. Ammas, isaan keessaa nama sababoota kanniin dhabee jireenya dararaa jiraatetu jira. Ammas, isaan keessaa hamma Rabbiin isa milkeessen nama jiddu-galeessa ta’etu jira. Mee tarkaanfilee gammachuutti nama geessan ilaalu itti haa fufnu

Itti Haa Fufnu

Tarkaanfi Gara Gammachuu-Kutaa 1

Dhugumatti, Faaruun hundi kan Rabbiiti, gargaarsaa fi araarama Isa kadhanna. Sharrii nafsee teenyaa fi badii hojii keenyaa irraa Isaan tiikfamna. Nama Rabbiin qajeelche kan isa jallisu hin jiru, nama Rabbiin jallise kan isa qajeelchu hin jiru. Itti fufuun: wanta shakkiin keessa hin jirre keessaa tokko gammachuun wanta namni hunduu garmalee barbaadudha. Namoonni hundu gammachuu ni kajeelu. Gammachuun kaayyoo isaanii ol’aanaadha. Garuu akkamitti wanta barbaadan kana argatanii?

Itti Haa Fufnu

Fakkeenyota Ajaa’ibaa Balaa irratti obsuu keessaa-1

Kutaa darbe keessatti rakkoolee irratti obsuun bu’aa guddaa akka qabu ilaalle jirra. Namni bu’aa kana argachuuf waa lama ilaalla. 1ffaa-namni na dura balaa fi rakkoolee gurguddaa irratti obsuun bu’aa kana argatee jiraa? 2ffaa-Ani yoo obse bu’aa kana nan argadhaa? Gaafi kanniin lamaaniif deebiin keenya gara seera Rabbii ilaaludha. Seerri Rabbii uumamtoota Isaa keessatti gadi dhaabbataa waan ta’eef, namni balaa isatti bu’eef obsee fi ulaagaalee isarraa barbaadamu yoo guute, mindaa fi bu’aa obsaa ni argata. Dhugaa kana beekuuf mee seenaa irraa fakkeenyota ajaa’ibaa haa ilaallu.

Itti Haa Fufnu

Obsa-Kutaa 3

Wantoota namni ittiin qoramu keessaa rakkoo fi wantoota jibbamoodha. Rakkooleen yommuu namatti bu’an namni wanta lama yaadachun hadhaa obsaa laaffisu danda’a: 1ffaa-Rakkooleen badii fi cubbuu namarraa haxaawu, 2ffaa-sababa obsaatiin mindaa guddaa argatan. (Dhugaa kanaa seenaa irraa fakkeenyaan kutaa dhumaa keessatti ni ilaalla. In sha Allah).

Itti Haa Fufnu

Obsa-Kutaa 1

Bismillah. Qananii keessattis ta’i yeroo rakkoo obsi wanta garmalee barbaachisaa fi hafuu hin qabneedha. Waa’ee obsaa waggaa sadiin dura mata-duree “Obsa:Furtuu milkaa’inna fi Gammachu” jedhu jalatti ilaalle turre. Kana haa ilaallu malee, irra deddeebinee obsa waliif dhaamun warroota kasaaraa jalaa nagaha bahan keessaa nu taasisa. Qur’aana keessatti:

Ittı Haa Fufnu
1 2 3 10