Sammubani.com Google Play Keessatti

https://play.google.com/store/apps/details?id=mobi.androapp.sammubani.c6937
Sammubani.com haala aplikeeshiniitiin Google Play keessatti argachuuf: As Tuqi Garuu Google Account yoo hin qabaatin, Liinki tana tuqi. Buusun dura, mobaayili keessan irraa gara “Setting” deemun “Security” dhaqaa. Ergasi “Unknown Sources” (Yes) godhaa. Ergasii Linki armaan olii irraa buusaa.

Kitaabban Sammubani.com

Kitaabban sammubani.com bilisaan buufachuuf as tuqaa: sammubani.com/kitaabota/

Qur’aana Kabajamaa

In sha Allah boqonnaalee Qur’aanaa hanga ammaa asitti dhiyaata turan haala bareedaan quraana.com irratti maxxanfamu.

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 13

Gara Tawhiidaatti waamuu fi shirkii achi gatuu
Kutaa darbe keessatti Nabii Yuusuf (aleyh salaam) dargaggoota lamaan isa waliin mana hidhaa seenaniif abjuu isaanii hiikun duratti, gara tawhiidaatti isaan affeerun jalqabe. Tawhiinni karaa tokkicha namni ittiin milkaa’u danda’uudha. Mee affeeraa gara tawhiida Nabii Yuusuf dargaggootaaf taasise ilaalu itti haa fufnu:

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 12

Jireenya Mijaa’innaa irraa gara Mana Hidhaatti
Jiruun tuni qormaataa fi bu’aa bayi baay’een tan guuttamteedha. Yeroo hundaa rakkoon homaatu osoo na hin qunnamiin mijaa’inna keessa nan tura jedhanii yaaduun gowwummaadha. Addunyaan iddoo qormaataa waan taateef yeroo garii mijaa’inna keessa, yeroo biraa immoo rakkoo keessa taana. Kunoo jireenyi nabii Yuusuf aleyh salaam fakkeenya guddaa nuuf taati. Yuusuf koolu abbaa isaa keessatti kunuunfama ture. Ergasii yeroo muraasan booda qananii kana keessa butamuun gara eelaatti darbame. Ammas yeroo muraasan booda eela keessaa baafamuun biyya misir keessatti masar mootummaa keessatti jireenya isaa itti fufe. Hanga yeroo murtaa’e mijaa’inna fi toltu keessa jiraate. Garuu qormaata cimaan ni qorame. Kunoo amma sobaan yakkamuun jireenya mijaa’inna keessaa bahuun gara mana hidhaa dhiphootti deemuf jira. Argitanii bu’aa bayii fi qormaata jireenyaa? Kaleessa mijaa’innaa keessa jiraachu dandeenya. Har’a mana hidhaatti darbamuu, reebamuu fi rakkooleen adda addaa nurra gahuu danda’u. Kanaafu, jireenya Yuusuf fakkeenya godhachuun obsuuf qophiidhaa?

Read more

Galaana Fitnaa

Rakkoo booda tolti ni dhuftiAkkuma beeknu jiruun addunyaa iddoo qormaatati. Yeroo garii toltuun qoramna, yeroo biraa immoo rakkooleen qoramna. Dhugaa kanaa Qur’aana keessatti haala kanaan arganna: “Lubbuun hundi du’a ni dhandhamti. Isin qormaatuuf hamtuu fi wanta gaariin isin mokkorra. Garuma Keenyatti deebifamtu.” Suuratu Al-Anbiyaa 21:35Rakkooleen nama qunnaman rakkoolee waligalaa (aamma) fi rakkoolee dhuunfaa (khaasa) jechuun bakka lamatti qoodun ni danda’ama. Rakkooleen wal-galaa rakkoo hawaasa guutuu qunnamaniidha. Kan akka kirkira lafaa, lolaa, hoonge, waraana, dhibee daddarbaa, fkn, koronaa, fi kkf. Kanniin keessaa tokko hawaasa keessatti yoo argame, kalattinis ta’i alkallattin nama hunda miidha. Rakkooleen dhuunfaa immoo rakkoo nama dhuunfaa qunnamuudha. Kan akka hiyyummaa, dhibee saffisaan hin daddarbine fi kkf dha. Rakkoon kuni namuma tokko ykn miseensa maatii qofa miidhu danda’a.Yeroo rakkooleen nama qunnaman namoonni dhama’iinsa guddaa keessatti lixu. Gara deeman wallaalu. Rakkoolee lamaan armaan olii keessaa rakkoon waraanaa biyya teenya muudataa jiru rakkoo wali galaa nama hundaa tuquudha. Kanaafu, qormaata kana keessaan darbuuf maaltu namarraa eeggamaa? Mee kitaaba kana haa ilaallu: https://sammubani.files.wordpress.com/2021/11/galaana-fitnaa.pdf

May be an image of text that says 'Galaana Fitnaa JIBRIL ABDALLA sammubani.com'

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 11

Sagaagalumatti Kufuu wayyaa moo Hidhamuu Wayyaa?
Niitin Aziiz Yuusufin wal-qunnamuuf garmalee barbaadde. Dubartoota fuunduratti yoo inni fedhii ishii kana hin guutiniif, akka adabbii cimaa adabamu itti dhaadatte. Yommuu Yuusuf (aleyh salaam) dhaadhanna (zaacha) kana dhagahuu fi dubartoonni ishii qeeqaa turan gaafi ishiitiif deebii akka deebisuuf isa jajjabeessan argu, gara Gooftaa isaatti qajeeluun akkana jechuun kadhate:

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 10

Oduun Magaalatti Keessa Babal’achuu fi Jaalalli Qalbii ishii gubuu
Suurah Yuusuf irraa taatee haati manaa ministeera Ijipt badiitti isa affeeru ilaalle turre. Dubartiin tuni sababa bareedinna Yuusufitiin garmalee isa jaallatte. Badiitti isa affeeruuf carraaqxe. Garuu inni didee irraa dheesse. Dubartoonni magalaatti keessa jiraatan oduu kana yommuu dhagahan, hafarsuu eegalan:

Dabalata

Sababoota Duubatti Deebi’insaa-Kutaa 24

Sababoota Islaama erga qabatanii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan osoo ilaallu kunoo xumura irra geenye. Sababoota lama ilaalun boqonnaa kana ni xumurra.
38-Abbaa Manaa
Dargagoota keessaa baay’een isaanii shamarran gaggaarii fuudhuuf fedhii guddaa qabu.  Shakkii hin qabu kuni hojii gaarii ta’eedha. Ergasii dargaggeessi kuni ni fuudha. Dubbiin “Ebalu dubartii gaarii fuudhe, ebalu dubartii taqwaa qabdu fuudhe, ebalu dubartii wiyxataa fi kamsaa soomtu fuudhe” jedhu namoota jidduu deddeebi’a. Garuu wanti ta’e dargaggeessi kuni haala isaa irraa homaa hin jijjirre. Inumaa shamarreetu haala ishii jijjire, shamarri tuni gaarii akka taatetti hin lakkaawamtu. Warri ishii haala abbaa manaa ishii dursa hin hubanne. Iccitiin maalidhaa?

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 9

Sagaagalummaa irraa dheessu
Kutaa darbe keessatti “Sagaagalummatti affeeru” jalatti tuqaalee ijoo ilaalle turre. Niitin ministeera Ijipt jaalala cimaan qabamuun Yuusufin sagaagalummaatti affeerte. Garuu inni affeerraa kana diduun irraa dheesse. Mee dhirri yeroo ammaa affeerraa akkanaa irraa dheessu eessa jiraa? Osoo hin affeeraminiyyu sagaagalummaa fi sababoota isaa irraa kan dheessu nama meeqaa? Allahu musta’aan. Mee amma akkaata Yuusuf zinaa (sagaagalummaa) irraa itti dheesse haa ilaallu:

Itti Fufi
1 2 3 78