Kitaabban Sammubani.com

Kitaabban sammubani.com bilisaan buufachuuf as tuqaa: sammubani.com/kitaabota/

Qur’aana Kabajamaa

In sha Allah boqonnaalee Qur’aanaa hanga ammaa asitti dhiyaata turan haala bareedaan quraana.com irratti maxxanfamu.

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 15

Kutaa darbe keessatti mootichi Miisir abjuu ajaa’iba arguun hiika isaa beekuf namoota gurguddoo akka walitti qabe ilaalle jirra. Namoonni kunniin yommuu abjuu kana hiiku dadhaban namtichi duraan Yuusufin waliin mana hidhaa ture nama sirnaan abjuu hiiku ni yaadate. Kanaafu, gara Yuusuf na erga jedhe. Innis gara Yuusuf deemuun hiika abjuu gaafate. Innis hiiki sirrii furmaata waliin kenneef. Mootichi yommuu kana dhagahu, garmalee gammade. Yuusufi kana natti fidaa jedhe.

Dabalata

Ilmaan Namaatiif Qajeelfama Seenaa Nabiyyi Kabajamaa (Siiraa)

Qajeelcha fi seenaa Nabiyyii (SAW) barachuun Muslimoota hundaaf dhimma garmalee barbaachisaa ta’eedha. Kaayyoolee baay’ee galmaan gaha. Isaan keessaa ijoon: Eenyummaa Ergamaa Rabbii (SAW), hojiiwwan isaa, dubbiiwwan isaa fi wantoota inni mirkaneesse beekun isatti hidhachuu fi fakkeenya godhachuu, Muslimni akka nabiyyii (SAW) jaallatu taasisu. Nuti yeroo Nabiyyiin Qureeshotatti da’awaa godhuu fi isaaniitti qabsaa’u bira hin jirru. Kanaafuu, akkamitti osoo isa hin beekin isa jaallachuu fi hordofuu dandeenyaa? Kanaafuu, karaan tokkichi nabiyyi (SAW) itti jaallatanii fi hordofan seenaa isaa (siiraa) barachuudha. Seenaa Nabiyyii barachuu fi qo’achuun Nabiyyiin abbaa manaa akkami, hogganaa akkamii, bulchaa akkamii, barsiisaa akkamii, abbaa murtii akkamii, daa’ii akkamii akka turan ni baranna. Haala fi eenyummaa keenya osoo adda hin baasin hundi keenyayyuu seenaa Nabiyyii qo’achuu fi qorachu irraa faaydaa guddaa arganna. Kitaabni kuni seenaa odeessu qofa osoo hin ta’in barnoota seenaa irraa argamu jalatti gabaabbinaan ni dhiyeessa. Kuni haala salphaan seenaa Ergamaa Rabbii (SAW) irraa barnoota akka fudhatanii fi hojitti akka jijjiraniif nama gargaara. Seenaa as keessatti dhiyaate nama guddaa qofaaf osoo hin ta’in nama hundaaf qajeelcha ta’a. Sababni isaas, umrii daa’imummaa, ijjoollummaa, dargaggummaa fi umrii san booda jiru keessatti wanta Rasuula (SAW) qunname fi adeemsa isaa waan himuuf, ijoolleef, dargaggootaa fi namoota biroo hundaaf barnootaa fi qajeelcha guddaa ta’a.

Kitaaba kana buusuf liinki armaan gadi tuqaa: https://sammubani.files.wordpress.com/2021/12/ilmaan-namaatiif-qajeelfama-seenaa-nabiyyii-kabajamaa.pdf

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 13

Gara Tawhiidaatti waamuu fi shirkii achi gatuu
Kutaa darbe keessatti Nabii Yuusuf (aleyh salaam) dargaggoota lamaan isa waliin mana hidhaa seenaniif abjuu isaanii hiikun duratti, gara tawhiidaatti isaan affeerun jalqabe. Tawhiinni karaa tokkicha namni ittiin milkaa’u danda’uudha. Mee affeeraa gara tawhiida Nabii Yuusuf dargaggootaaf taasise ilaalu itti haa fufnu:

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 12

Jireenya Mijaa’innaa irraa gara Mana Hidhaatti
Jiruun tuni qormaataa fi bu’aa bayi baay’een tan guuttamteedha. Yeroo hundaa rakkoon homaatu osoo na hin qunnamiin mijaa’inna keessa nan tura jedhanii yaaduun gowwummaadha. Addunyaan iddoo qormaataa waan taateef yeroo garii mijaa’inna keessa, yeroo biraa immoo rakkoo keessa taana. Kunoo jireenyi nabii Yuusuf aleyh salaam fakkeenya guddaa nuuf taati. Yuusuf koolu abbaa isaa keessatti kunuunfama ture. Ergasii yeroo muraasan booda qananii kana keessa butamuun gara eelaatti darbame. Ammas yeroo muraasan booda eela keessaa baafamuun biyya misir keessatti masar mootummaa keessatti jireenya isaa itti fufe. Hanga yeroo murtaa’e mijaa’inna fi toltu keessa jiraate. Garuu qormaata cimaan ni qorame. Kunoo amma sobaan yakkamuun jireenya mijaa’inna keessaa bahuun gara mana hidhaa dhiphootti deemuf jira. Argitanii bu’aa bayii fi qormaata jireenyaa? Kaleessa mijaa’innaa keessa jiraachu dandeenya. Har’a mana hidhaatti darbamuu, reebamuu fi rakkooleen adda addaa nurra gahuu danda’u. Kanaafu, jireenya Yuusuf fakkeenya godhachuun obsuuf qophiidhaa?

Read more

Galaana Fitnaa

Rakkoo booda tolti ni dhuftiAkkuma beeknu jiruun addunyaa iddoo qormaatati. Yeroo garii toltuun qoramna, yeroo biraa immoo rakkooleen qoramna. Dhugaa kanaa Qur’aana keessatti haala kanaan arganna: “Lubbuun hundi du’a ni dhandhamti. Isin qormaatuuf hamtuu fi wanta gaariin isin mokkorra. Garuma Keenyatti deebifamtu.” Suuratu Al-Anbiyaa 21:35Rakkooleen nama qunnaman rakkoolee waligalaa (aamma) fi rakkoolee dhuunfaa (khaasa) jechuun bakka lamatti qoodun ni danda’ama. Rakkooleen wal-galaa rakkoo hawaasa guutuu qunnamaniidha. Kan akka kirkira lafaa, lolaa, hoonge, waraana, dhibee daddarbaa, fkn, koronaa, fi kkf. Kanniin keessaa tokko hawaasa keessatti yoo argame, kalattinis ta’i alkallattin nama hunda miidha. Rakkooleen dhuunfaa immoo rakkoo nama dhuunfaa qunnamuudha. Kan akka hiyyummaa, dhibee saffisaan hin daddarbine fi kkf dha. Rakkoon kuni namuma tokko ykn miseensa maatii qofa miidhu danda’a.Yeroo rakkooleen nama qunnaman namoonni dhama’iinsa guddaa keessatti lixu. Gara deeman wallaalu. Rakkoolee lamaan armaan olii keessaa rakkoon waraanaa biyya teenya muudataa jiru rakkoo wali galaa nama hundaa tuquudha. Kanaafu, qormaata kana keessaan darbuuf maaltu namarraa eeggamaa? Mee kitaaba kana haa ilaallu: https://sammubani.files.wordpress.com/2021/11/galaana-fitnaa.pdf

May be an image of text that says 'Galaana Fitnaa JIBRIL ABDALLA sammubani.com'

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 11

Sagaagalumatti Kufuu wayyaa moo Hidhamuu Wayyaa?
Niitin Aziiz Yuusufin wal-qunnamuuf garmalee barbaadde. Dubartoota fuunduratti yoo inni fedhii ishii kana hin guutiniif, akka adabbii cimaa adabamu itti dhaadatte. Yommuu Yuusuf (aleyh salaam) dhaadhanna (zaacha) kana dhagahuu fi dubartoonni ishii qeeqaa turan gaafi ishiitiif deebii akka deebisuuf isa jajjabeessan argu, gara Gooftaa isaatti qajeeluun akkana jechuun kadhate:

Dabalata
1 2 3 78