Tafsiira Suuratu Yuusuf (Guutuu isaa)

Dhugumatti, seenaan Nabiyyoota seenaa nama barsiisuu fi bu’aa bayii baay’ee qabuudha. Yommuu seenaa isaanii ilaalan, ‘Qormaata ciccimaa keessaan erga darbanii booda malee edaa milkaa’inni fi sadarkaa ol’aanaa irra gahuun akkanumatti hin argamu!’ nama jechisiisa. Nabiyyoonni namoota hunda caalaa Rabbiitti dhiyoo fi jaallatamoo ta’aniidha. Garuu isaan kana hunda waliin qormaata eenyullee hin qoramne qoramu. Kuni kan agarsiisu, milkaa’inni fi sadarkaa ol’aana irra gahuun wanta tasaa osoo hin ta’in qormaata ciccimoo keessa erga darbanii booda. Namni Rabbii olta’aatti amane (mu’iminni) yommuu kana hunda arguu fi beeku, qormaanni fi rakkooleen isa qunnaman milkaa’innaa fi sadarkaa ol’aanatti isa olkaasuuf akka ta’e ni hubata. Kanaafu, wanta isa qunnameef hin dallanu, Rabbii olta’aa hin komatu, ‘Rabbiin maaliif akkana na godhaa?` hin jedhu. Nabiyyoota fakkeenya gochachuun fuundura isaatti ifa milkaa’innaa fi sadarkaa ol’aana irra gahu ilaala. Mee gargaarsa Rabbiitiin qormaata ciccimoo Nabii Yuusuf (aleyh salaam) ijoollummaa irraa jalqabuun hanga ministeera biyyatti ta’uu gahuutti keessa darbee haa ilaallu. Yommuu seenaa isaa qorannu, jireenya keenya ni fooyyessina. Keessumaayyu, dargaggoonni qormaata fedhii jaalalaa waliin rakkatan barnoota guddaa hangana hin jedhamne argatu. Qur’aanni seenaa Yuusuuf osoo garmalee hin gabaabsin, osoo garmalee hin dheeressinis haala baay’ee nama hawwatuu fi barnoota namaaf ta’uun dhiyeesse jira.

Kitaabicha Buusuf

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 27

Guyyaa guyyaan dachii keessa asi achi ni deemna. Guyyama tokko gadi dhaabbannee wantoota dachii fi samii keessa jiranitti xinxallinee beeknaa? Baay’isnee waan arginuuf xiyyeeffannoo itti hin kenninu. Yookiin jireenya addunyaa tanaan waan ko’oomneef yaanni keenya kana quba hin qabu. Qur’aanni haguuggi keenya ofirraa kaasun wantoota samii fi dachii keessa jiran kanniinitti akka xinxallinu nu affeera:

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 26

Hanga ammaaatti seenaa Nabii Yuusuf (Aleyh salaam) ilaalaa turreera. Seenaa ajaa’ibaa nama barsiisuu fi booharsuudha. Nama rakkoo keessa jiruuf obsa akka qabaataniif fakkeenya namaaf ta’a. Dargaggeessa marsa ibiddi fedhii foonii itti jabaatu keessa jiru haraama irraa Rabbiif jedhanii of qabuun hangam sadarkaa ol’aanaatti akka nama geessu barsiisa. Nama qananii keessa jiru Rabbiif of gadi qabuun dirqama akka ta’e seenaan Yuusuf ni barsiisa. Seenaan ajaa’ibaa kuni seenaa dhugaa Rabbiin beeksisee akka ta’e itti aanse dubbata:

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Seenaa Xumuraa

Alhamdulillah Rabbil aalamiin seenaa ji’a baay’ee dura jalqabne kunoo as irratti xumurra. Dhugumatti seenaa ajaa’ibaa nama barsiisu fi namummaa namaa sirreessudha. “Ani kana booda nama akkami ta’uu qabaa?” nama jechisiiisa. Kutaa darbe irraa itti fufuun seenaa Yuusuf xumuraa ni ilaalla. Garuu tafsirri suuratu Yuusuf asirratti hin xumuramu. In sha Allah itti fufa.

Dabalata

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 24

Kutaa darbe keessatti Yuusuf eenyummaa isaa obboleeyyan isaatiif erga ibsee booda badii waggaa dheeraa dura isatti raawwatan akka irra darbeef ilaalle jirra. Har’as itti fufuun kutaa hafee ni ilaalla. Obboleeyyan isaa haalo (gadoo) akka hin baafanne inumaa akka isaaniif dhiifama godhe erga mirkaneeffatanii booda Yuusuf akkana isaaniin jedhe:

Itti Fufi

Sababootaa fi furmaata waliin seenaa warra fooyya’iinsa booda duubatti deebi’anii

Seenan haa lakkaa’u namoota erga fooyya’anii fi kaabbaa iimaanaa diratanii booda ofirraa mulquun iddoo badaa duraanitti ykn san caalutti deebi’an meeqa ta’uu? Namoota akkanaatiin muntakisiina jennaan. Dhugumatti, erga qajeelanii booda jallachuun, erga kabajamanii booda salphachuun, erga milkaa’uf hammi xiqqoon nama hafu kufaatiitti kufuun hangam nama rifachiisaa, hangam nama gaddisiisaa! Salafoonni dhuma (khaatimaa) badaa sodaachuun khaatima gaarii irratti du’uuf wanta danda’an hunda godhu. Dhugumatti, xumurri hundu sababa qaba. Kanaafu, sababoonni fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’anii fi khaatima badaa irratti akka du’an nama taasisan baay’eetu jiru. Kitaaba “Min Akhbaaril muntakisiina” jedhu keessatti furmaataa fi seenaa waliin sababoota kanniin ni dhiyeessa. Kitaabni kuni Afaan Oromootiin sammubani.com irratti kutaa kutaan dhiyaataa tureera. Amma haala kitaabaatiin walitti qabuun kunoo dubbistootaaf dhiyaatee jira.

Wanti kitaaba kana akka hiikuuf na kakaase keessaa tokko, dargaggoonni fi shamarran baay’een jalqaba irratti fedhii cimaan (nashaaxadhaan) Islaama sirritti qabatu. Ergasii Islaama laaffisu jalqabu inumaa hanga guutumatti hordofuu dhiisu gahuu danda’u. Sababni kanaa guddaan, gufuuwwan karaa Islaamaa keessatti nama qunnaman wallaaludha. Gama biraatiin, umrii guutuu Islaama hordofanii khaatimaa badaa irratti du’un wanta nama rifachiisuudha. Kanaafu, namni hundu sababoota khaatimaa badaatti nama geessan beekuuf carraaqu fi irraa fagaachu qaba. Kitaabni kuni sababoota kanniin ni dhiyeessa. Rabbii kitaaba kana akka hiikuuf naaf laaffise galanni fi faaruun hundi Isaaf haa ta’u. La hawla walaa quwwata illah billah.

Kitaaba Buufachuuf as tuqaa: https://sammubani.files.wordpress.com/2022/02/sababootaa-fi-furmaata-waliin-seenaa-warra-fooyyaiinsa-booda-duubatti-deebianii-.pdf

Tafsiira Suuratu Yuusuf-Kutaa 21

Kutaa darbe keessatti Yuusuf tooftaa baasun obboleessa isaa of biratti hanbisuu barbaade. Tooftaan kunis dhoksaadhaan safartuu (quccubaluu) qalqalloo obboleessa isaa keessa kaa’udha. Obboleeyyan Yuusuf fe’aa isaanii erga fe’atanii booda tajaajiltoonni Yuusuf duubaan isaanitti dhufuun, “Quccubaluu mootii dhabne” jedhaniin. Ergasii meeshaan isaanii ni sakatta’ame. Sakatta’iinsi kunis akkana ture:

Itti Fufi
1 2 3 79