Sababootaa fi Furmaata Waliin Oduu warra fooyya’iinsa booda duubatti deebi’anii-kutaa-7

Sababoota erga fooyya’anii booda duubatti nama deebisan beekuun irraa fagaachuun wanta milkaa’innaa fi khaatimaa gaariitti nama geessudha. Sababni guddaan khaatimaa badaatti nama geessu wanta khaatima nama jalaa balleessuu beekuu dhiisuu fi irraa fagaachu diduudha. Tarii namni jireenya isaa guutuu ibaadaa hojjachuu danda’a. Garuu dhukkubni qalbii inni qabuu tokko ibaadaa kana jalaa balleessuu fi khaatimaa badaatti isa geessu danda’a. Kanaafu, sababoota erga fooyya’anii booda haala badaatti nama deebisan beeknee irraa fagaachuuf qophiidhaa?

Itti Haa Fufnu

Hojiin Xumuraan Madaallama

Qissaan (seenaan) kuni seenaa baay’ee nama dhukkubsu kan Sheykh Ahmad Al-Qaxxaani daw’aa irratti dubbateedha. Namni sheykni kuni seenaa kana irraa gabaase akkana jedha: “Lafa keessa deemne rizqii barbaadachuf dooni irratti dargaggeessa gaarii, keessi isaa qulqulluu fi amalli isaa gaarii ta’ee waliin hiriyyoomne. Qulqullinnii fi nuurri (ifti) fuula isaa irraa kan mul’atuu fi ifu ta’ee argina. Kan of gadi qabu, salaatu, namoota gorsuu fi qajeelchu ta’ee malee hin argitu. Yommuu salaanni gahu, azaana godhee nuun salaata. Yoo namni tokko salaata irraa duubatti hafe, isa waqqasee gorsa. Adeemsa keenya guutuu haala fi amala kana irra ture.

Itti Fufi

Diishii

Kutaa darbe keessatti sababoota erga fooyya’anii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa tokko fedhii lubbuu hordofuu akka ta’e ilaalle jirra. Wanta fedhii lubbuu daangaa darbe akka hordofan nama taasisan keessaa tokko: wanta ijaan ilaalaniidha. Namni haraama yoo ilaale, keessi isaa ni gubata, erga fooyya’e booda duubatti deebi’a. Meeshaaleen teknolojii yeroo ammaa balbala haraamaa daran bal’isanii jiru. Meeshaalee kanniin keessaa diishiin ni eerama. Diishiin wanta golboo fi adii ta’e ala ykn xaaraa manaa irra godhamuun TV ittiin ilaalaniidha.

Itti Haa Fufnu

Sababoota fi Furmaata waliin oduu warra Foyya’insa booda duubatti deebi’anii-Kutaa 5.2

Kutaa darbe keessatti shahwaa (fedhii lubbuu) hordofuun sababoota erga fooyya’anii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa tokko ta’u ilaalle jirra. Namni fedhii lubbuu keessumayyu fedhii saalaa yoo hordofe, fedhii isaatiif hidhamaa ta’a. Har’as itti fufuun fedhii lubbuu daangaa dabarsanii hordofuun khaatimaa (xumura) badaatti akka nama geessu seenaa waliin ni ilaalla.

Dubbisa Itti fufuu ni feetaa?

Sababootaa fi Furmaata waliin oduu warra duubatti deebi’anii-Kutaa-3

Kutaa darbe keessatti sababoota fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa sababa tokko ilaalle turre. Innis, “Du’aayitti xiyyeefannoo kennuu dhiisudha.” Akka yaadannootti namni du’aayi gochuun Rabbii olta’aa irraa gargaarsa argata. Karaa Islaamaa irra deemuuf gargaarsa cimaa barbaachisa. Kanaafu, gargaarsa kana argachuuf du’aayin wanta hafuu hin qabneedha. Namni yeroma du’aayi gochuu dhiisu, gargaarsa dhaba. Sababa kanaan, Islaama qabachuu irraa ni laafa. Har’as itti fufuun sababoota fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa sababa 2ffaa ni ilaalla:

Itti Haa Fufnu

SABABOOTAA FI FURMAATA WALIIN ODUU WARRA FOOYYA’IINSA BOODA DUUBATTI DEEBI’ANII-KUTAA-2

Kutaa darbe keessatti barbaachisummaa kitaabichaatii fi hiika intikaasaa ilaalle jirra. Intikaasa jechuun erga fooyya’anii fi Islaama qabatanii booda gara duubatti deebi’uudha. Nama Islaama qabatee fi haala gaariin fooyya’e tokko ni argina. Garuu yeroo muraasan booda namuma kana Islaama kan gadi dhiise ykn laaffisee fi haala badaatti kan deebi’u ta’ee argu dandeenya. Kuni sababa qaba. Kanaafu, erga Islaaman faayamne booda duubatti deebinee akka hin bushoofnef yoo sababoota duubattti nama deebisan beeknee irraa of qusanne maal isinitti fakkaataa?

Itti Haa Fufnu
1 2 3 4 73