In sha Allah Ilma namaa daandii qajeelumma,gammachuu fi milkaa'innaa itti akeekudha.
Jannani biyya qananiin guuttamte erga taate, ishii seenuuf ulaagaaleen jiraachu qabu. Mee itti yaadi, masara mootii keessa namnummaan arge ni seenaa? Hanga ulaagaalee isarraa barbaadamu guututti masara (gamoo) mootii dhiisiti dallaa keessaa ol hin seensisan. Jannata masaraa caalaa garmalee bareechifamte hoo ulaagaalee malee seenun ni danda’amaa?
Itti Haa Fufnu
Qananii Jannataa-kutaa 3
Faayaa fi Uffata Warra Jannataa
Bareedinna faayaa fi uffata warra Jannataa hin gaafatin. Akkuma isaan addunyaa keessatti iimaanaa fi hojii gaggaariin of faayan Jannata keessattis faayaa fi uffata garmalee bareedan faayamu. Jechama, “Al-Jazaa’u min jiinsil amal (Jazaan gosa hojiitini)” jedhamu hin dhageenyee? Namni addunyaa keessatti qalbii isaa qulqulleesse, keessaa fi ala isaa iimaanaa fi hojii gaggaariin faaye, Aakhiraatti keessi isaa ni qulqulleefama, gubbaan isaa ni faayama. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa ni jedha:
Faaruu fi galanni hundi kan Rabbii olta’aati. Nageenyi fi rahmanni Ergamaa
Rabbii irratti haa jiraatu. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa addunyaa tana iddoo qormaata taasise. Namoonni iddoo qormaataa tana keessatti yeroo muraasaaf erga qoramanii booda gara iddoo turtii (qabriitti) darbu. Iddoo turtii kana keessa hanga umriin addunyaa tuni xumuramu ni turu. Yommuu umriin addunyaa xumuramu, samii, dachii fi wantoonni isaan lamaan keessa jiran diddigamuu fi jijjiramu eegalu. Guyyaan wantoonni kunniin itti raawwataman Guyyaa Qiyaamaa jennaan. Guyyaan Qiyaamaa kuni Guyyaa namoonni wanta hojjataa turaniif itti qoratamaniidha. Qorannoo booda takkaa Jannata qananii keessa qubatu, takkaa
immoo adabbii Jahannam keessa seenu. Kitaabni armaan gadii hanga ta’ee waa’ee Guyyaa Qiyaamaa ni dubbata:
Kutaalee darban keessatti mallatoolee gurguddoo Guyyaan Qiyaamaa dhiyaachu agarsiisan ilaalle turre. Isaaniis, Dajjaal bahuu, Iisaan (aleyh salaam) bu’uu fi Ya’juuj fi Ma’juuj. Har’as itti fufuun kutaa kana keessatti maallatoole hafan saddeettan gabaabbinnaan ni ilaalla.
Dabalata Dubbisi
Mallattoo Gurguddoo Guyyaa Qiyaamaa-Lakk.3
Ya’juuj fi Ma’juuj saboota gurguddoo lama sanyii Aadam irraa ta’aniidha. Sababa badii gurguddaa dachii keessatti babal’isaa turaniif Mootiin Zul-Qarnayn jedhamu bakka tokkotti isaanitti cufe. Suuratu Al-Kahf keessatti waa’ee kana ni dubbata. Garuu Qiyaamaan yommuu kalooftu cufaa diiganii gara addunyaa bahu. Qur’aana keessatti waa’ee isaaniitii fi Zul-Qarnayn akkana jechuun dubbata:
Ragaalee Iisaan (aleyh salaam) itti bu’uu Agarsiisan
Akkuma kutaa darbe keessatti jennee yeroo Yahudonni isa ajjeesuf dhufan Iisaan (aleyh salaam) gara samii ol fuudhamee jira. Qiyaamaan yommuu kalooftu akka bu’uu ragaaleen shari’aa ni agarsiisu. Bu’iinsi isaa kunis mallattoo Qiyaamaa ta’a. Mee ragaalee kanniin gabaabbinaan haa ilaallu:
Mallattolee Gurguddoo Guyyaa Qiyaamaa-2
Guyyaan Qiyaamaa garmalee yommuu dhiyaatu mallatooleen gurguddoon mul’achuu eegalu. Isaan keessa yeroo darbe Dajjaal ilaalle turre. Dajjaalitti aanee mallattoon guddaan Nabii Iisaan (nageenyi isarratti haa jiraatu) samii irraa bu’uudha. In sha Allah, mata duree kana jalatti seenaa Nabii Iisaa fi haadha isaa ni ilaalla. Kutaa itti aanu keessatti immoo dhimmoota biroo isaan wal-qabatanii fi bu’iinsa isaa ni ilaalla.
Mallatoolee Gurguddaa Guyyaa Qiyaamaa
Mallattolee Gurguddoon Guyyaa Qiyaamaa mallattoolee Qiyaamaan garmalee dhiyaachu agarsiisanii fi erga hundii isaanitu dhufanii booda Qiyaamaan kan itti dhaabbattuudha. Mallatooleen Gurguddaan Qiyaamaa akka calleeti. Haanni (jibriin) callee yoo cite, calleen wal duraa duuban harca’u. haaluma kanaan mallattooleen Gurguddoon Qiyaamaas tokko yoo argame kan biraas itti aanaa. Mallatoolee Gurguddoo Qiyaamaa keessaa tokko Dajjaal. Dajjaal kan bahuu namoonni waa’ee isa dubbachuu yommuu dagataniidha. Kanaafu, Dajjaal tasa bahuun dura waa’ee isaa beekun baay’ee nama fayyada.
Ilmaan namaa yommuu jireenya tana keessa jiraatan gaafin akkana jedhuu yeroo hundaa sammuu isaanii quuqa. “Eessa deemaa jiraa? Xumurri ykn gahuumsi kiyya eessaa? Du’ee achumaan nan badaa?” Kuni gaafi guddaa deebii barbaadudha. Namni gaafi kanaaf deebii argate, jireenya keessatti tasgabbiin jiraata. Sababni isaas, gahuumsa itti deemu waan beekuf. Kanaafi, namoota Rabbii fi Guyyaa Aakhiraatti amanan tasgabbaa’oo fi abdii kan hin kunne ta’anii argina. Balaa ykn gadda cimaa keessa yommuu ta’an, wanta abdatan tokko qabu. Yommuu hojii gaggaarii hojjatan wanta kajeelan tokko qabu. Yommuu nafseen isaanii gara baditti isaan kakaastu, wanta tokko sodaachun of qabu. Kuni hundii jireenya keessatti aannan tasgabbii akka dhugan isaan taasisa.
Dabalata Dubbisi