Ibsaa Jireenyaa

Qissaan (seenaan) kuni seenaa baay’ee nama dhukkubsu kan Sheykh Ahmad Al-Qaxxaani daw’aa irratti dubbateedha. Namni sheykni kuni seenaa kana irraa gabaase akkana jedha: “Lafa keessa deemne rizqii barbaadachuf dooni irratti dargaggeessa gaarii, keessi isaa qulqulluu fi amalli isaa gaarii ta’ee waliin hiriyyoomne. Qulqullinnii fi nuurri (ifti) fuula isaa irraa kan mul’atuu fi ifu ta’ee argina. Kan of gadi qabu, salaatu, namoota gorsuu fi qajeelchu ta’ee malee hin argitu. Yommuu salaanni gahu, azaana godhee nuun salaata. Yoo namni tokko salaata irraa duubatti hafe, isa waqqasee gorsa. Adeemsa keenya guutuu haala fi amala kana irra ture.

Kutaa darbe irraa itti fufuun sababoota erga fooyya’anii booda duubatti nama deebisan ni ilaalla.

Kutaa darbe keessatti shahwaa (fedhii lubbuu) hordofuun sababoota erga fooyya’anii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa tokko ta’u ilaalle jirra. Namni fedhii lubbuu keessumayyu fedhii saalaa yoo hordofe, fedhii isaatiif hidhamaa ta’a. Har’as itti fufuun fedhii lubbuu daangaa dabarsanii hordofuun khaatimaa (xumura) badaatti akka nama geessu seenaa waliin ni ilaalla.

Dhugumatti, Islaama erga qabatanii booda duubatti deebi’uun adabbii guddaaf nama saaxila. Guyyaa Qiyaamaa namoonni Islaama erga qabatanii booda duubatti deebi’an fuulli isaanii ni gurraachata, adabbii cimaaf saaxilamu. Qur’aana keessatti:

Erga fooyya’anii fi Islaama qabatanii booda duubatti deebi’uuf wantoota sababa ta’an ilaallu jalqabnee jirra. Dhugumatti wanti sodaachisaan erga guddatanii booda xiqqaachu, erga kabajamanii booda salphachuu, erga fuulli iimaanaan ife booda kufrii fi ma’asiyaan fokkachuudha. Sababoota kanatti nama geessan keessaa mee muraasa ammas ilaalu itti haa fufnu:

Kutaa darbe keessatti sababoota fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa sababa tokko ilaalle turre. Innis, “Du’aayitti xiyyeefannoo kennuu dhiisudha.” Akka yaadannootti namni du’aayi gochuun Rabbii olta’aa irraa gargaarsa argata. Karaa Islaamaa irra deemuuf gargaarsa cimaa barbaachisa. Kanaafu, gargaarsa kana argachuuf du’aayin wanta hafuu hin qabneedha. Namni yeroma du’aayi gochuu dhiisu, gargaarsa dhaba. Sababa kanaan, Islaama qabachuu irraa ni laafa. Har’as itti fufuun sababoota fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’an nama taasisan keessaa sababa 2ffaa ni ilaalla:

Kutaa darbe keessatti barbaachisummaa kitaabichaatii fi hiika intikaasaa ilaalle jirra. Intikaasa jechuun erga fooyya’anii fi Islaama qabatanii booda gara duubatti deebi’uudha. Nama Islaama qabatee fi haala gaariin fooyya’e tokko ni argina. Garuu yeroo muraasan booda namuma kana Islaama kan gadi dhiise ykn laaffisee fi haala badaatti kan deebi’u ta’ee argu dandeenya. Kuni sababa qaba. Kanaafu, erga Islaaman faayamne booda duubatti deebinee akka hin bushoofnef yoo sababoota duubattti nama deebisan beeknee irraa of qusanne maal isinitti fakkaataa?

Sababoota mata-dureen kuni akka filatamu taasisan
Mata duree kamiyyu irratti barreessun dura namni tokko hamma bu’aa barreefama isaatii fi haajaa ummanni wanta qalamni isaa barreesseef qabu beeku qaba. Mata-duree kana barreessuu fi filachuun sababoota baay’ee qaba. Isaan keessaa muraasni:

Kutaa darbe keessatti dursa kitaaba “Min Akhbaaril Muntakisiina (oduu warra fooyya’iinsa booda duubatti deebi’anii)” jedhu jalqabne jirra. Dhugumatti, kitaaba kana keessatti wantoota ajaa’ibaa baay’ee arguuf jirra. Kitaabni kuni seenaa dhiyeessun garmalee nama hawwata. Sammubani.com’s osoo guutuun isaa gara Afaan Oromootti hiikkame ummata bira gahee gammachuu guddaatu itti dhagahama. In sha Allah hanga dhumaatti yoo waliin turre gammachuu kana waliin qoodanna. Haala kitaabaanis maxxanfame ummata bira akka gahuu abdii guddaa qabna. Amma gara hiikkaa kitaabaatti haa dabarru: