Seenaa Abdullah Ibn Jud’aan

Yommuu namni Makkaan keessatti waa’ee yeroo jaahilummaa yaadu, maqaaleen gariin sammuutti ni dhufu, kan akka Abdul Muxxalib-Akaakayyu Nabiyyii (SAW), ykn Waraqa ibn Nawfal. Garuu nama biraa barbaachisa yeroo ammaa xiqqoma yaadatamu tokkotu jira: Abdullah ibn Jud’an, ilma abbeeraa abbaa Abu Bakr Siddiiq kan ta’eedha. Yeroo jalqabaa jireenya isaa keessatti Abdullah ibn Jud’aan nama milkaa’as gammachuu qabus hin turre. Dhugumatti, beelaa fi hiyyummaan guddachuun jireenyi isatti hadhoofte. Hara galfachuuf ykn immoo tarii rakkoo keessaa bahuuf badiitti ni qajeele, yakka baay’ees raawwate. Gocha isaa badaaf yeroo baay’ee qabame. Namoonni namni kuni sharrii kan bakka bu’uu fi karaan itti fooyya’u akka hin jireetti yaadan. Gosa isaa, maatii isaa inumaa abbaa isaa dabalatee namni hundu isa jibba. Inni jibba san miira jabaa ta’een deebisa.

Read more

Sababootaa fi furmaata waliin oduu warra fooyya’iinsa booda duubatti deebi’anii-Dursa

Seenan haa lakkaa’u namoota erga fooyya’anii fi kaabbaa iimaanaa diratanii booda ofirraa mulquun iddoo badaa duraanitti ykn san caalutti deebi’an meeqa ta’uu? Namoota akkanaatiin muntakisiina jennaan. Dhugumatti, erga qajeelanii booda jallachuun, erga kabajamanii booda salphachuun, erga milkaa’uf hammi xiqqoon nama hafu kufaatiitti kufuun hangam nama rifachiisaa, hangam nama gaddisiisaa! Salafoonni dhuma (khaatimaa) badaa sodaachuun khaatima gaarii irratti du’uuf wanta danda’an hunda godhu. Dhugumatti, xumurri hundu sababa qaba. Kanaafu, sababoonni fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’anii fi khaatima badaa irratti akka du’an nama taasisan baay’eetu jiru. Kitaaba “Min Akhbaaril muntakisiina” jedhu keessatti furmaataa fi seenaa waliin sababoota kanniin ni dhiyeessa. Sammubani.com’s hanga danda’uun gara Afaan Oromootti deebisuun isiniif dhiyeessa. La hawla walaa quwwata illah billah.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 5

Aayaata Rabbiitti kan amanuu eenyu fa’aa?
Namni jireenya keessatti mi’aa iimaanaa dhandhamuu fi tasgabbii dharra’uu argachuuf jalqaba aayaata Rabbii olta’aa irraa dhufanitti amanuun isarraa eeggama. Ergasii akkaataa ajajameen yoo hojjate, mi’aa iimaanaa fi tasgabbii dharra’u ni argata. Gara fuunduraattis mindaa ijji isaa takkuu hin argine, gurri takkuu hin dhageenyee fi qalbii isaa hin qaxxaamurretu isa eeggata. Mee warra aayaata Rabbiitti amanan eenyu fa’a akka ta’an, hojii isaan hojjatanii fi mindaa isaanii kutaa kana keessatti haa ilaallu:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 4

Rabbiin (subhaanahu) osoo fedhe nafsee hundaafu qajeelcha ni kennaa ture. Garuu ilmaan namaatiif amaloota kanniin kennuun iddoo qormaata isaan kaa’e. Amaloonni kunniin: fedhii, sammuu ittiin waa hubatuu fi dandeettidha. Iddoon qormaataa addunyaa tana. Namni fedhii ofiitiin karaa qajeelinnaa ykn jallinnaa filachuu danda’a. Garuu dhumarratti bu’aa filannoo isaa ni argata. Namni karaa qajeelaa filachuun waan gaarii hojjate, Rabbiin subhaanahu isa gargaaruun Jannata isa seensisa. Namni karaa jallinnaa filatee hanga du’aatti karaa qajeelaatti deebi’u dide immoo gahuumsi isaa ibidda Jahannam ta’a. Kanaafu, addunyaa qormaataa tana keessatti namoonni filannoo ofiitiin bakka lamatti qoodamanii jechuudha: 1ffaa-mu’mina karaa qajeelaa filatee Gooftaa isaatiif ajajamu, 2ffaa-Kaafira karaa jallinnaa filatee Gooftaa isaa faallessu. Rabbiin osoo fedhee namoota hundaa ni qajeelchaa ture. Garuu Inni kana hin feene. Inni hundarra beeka, wanta hojjatuuf hin gaafatamu.

Itti Haa Fufnu

Akkaataa wudu’aa

Humraan akkana jechuun gabaase: Usmaan ibn Affaan (radiyallahu anhu) bishaan wudu’aa akka isaaf fidan ajaje. Ergasii innis wudu’achuu jalqabe. Harka isaa si’a sadii sadii dhiqatee. Ergasii afaan isaa ni shafatee, funyaan isaa keessa bishaan seensisuun ni baase. Ergasii fuula isaa si’a sadii dhiqe. Ergasii hanga ciqilee gahuutti harka isaa mirgaa si’a sadii ni dhiqe. Akkuma kana harka isaa bitaas ni dhiqe. Ergasii mataa isaa ni haxaawe. Ergasii miila isaa mirgaa hanga kiyyoo gahuutti ni dhiqe. Ergasii akkuma kana miila isaa bitaas ni dhiqe. Ergasii akkana jedhe: Ergamaan Rabbii sallallahu aleyh wassallam wudu’a akka kiyyaa kana kan wudu’atu arge. Ergasii Ergamaan Rabbii sallallahu aleyh wassallam akkana jedhe: “Namni wudu’a akka kiyyaa kana wudu’atee ergasii olka’ee osoo nafsee isaatti homaa hin hasaasin raka’aa lama salaate, badii isaa irraa wanti darbe isaaf araaramama.”  Sahiih Muslim 226

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 3

Namni du’e achumaan du’ee ni hafaa?
Namoonni baay’een qaamni namaa bututee dachii keessatti waan baduuf du’aan booda kaafamuun hin jiru jechuun mormu. Mormiin kuni mormii ragaa hin qabneedha. 1ffaa-addunyaan tuni iddoo qormaataa waan taateef namni badii fi zulmii hojjatu badii fi zulmii isaatiif osoo hin adabamin akkanumatti ni hafaa? Ammas, namoonni cunqurfaman osoo haqa isaanii hin argatin akkanumatti ni hafuu? Namoonni tola oolanis, mindaa isaanii guutuu osoo hin argatin akkanumatti badanii ni hafuu? Gaafileen kunniin hundi du’aan booda kaafamuun dirqama akka ta’e nutti akeeku.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 2

Aangoo Rabbii olta’aa
Mee samii fi dachii ilaali! Samiin akka gonbisaa guddaa eelee irratti qadaadame (gonbifame) fakkaatti. Dachiin diriirtu uumamtoota ofirratti baadhattuudha. Samii fi dachii jidduu uumamtoota ajaa’iba too’anna fi kunuunsa guddaa barbaadantu jira. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa samii, dachii fi wantoota isaan lamaan jidduu jiran uumuun akkanumatti hin dhiisne. Kana irra, takka takkaan isaan too’ata. Arshii ol olta’uun wantoota Isaa gadi jiran hunda too’ata.

Itti Haa Fufnu
1 8 9 10 11 12 80