Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 5

Aayaata Rabbiitti kan amanuu eenyu fa’aa?
Namni jireenya keessatti mi’aa iimaanaa dhandhamuu fi tasgabbii dharra’uu argachuuf jalqaba aayaata Rabbii olta’aa irraa dhufanitti amanuun isarraa eeggama. Ergasii akkaataa ajajameen yoo hojjate, mi’aa iimaanaa fi tasgabbii dharra’u ni argata. Gara fuunduraattis mindaa ijji isaa takkuu hin argine, gurri takkuu hin dhageenyee fi qalbii isaa hin qaxxaamurretu isa eeggata. Mee warra aayaata Rabbiitti amanan eenyu fa’a akka ta’an, hojii isaan hojjatanii fi mindaa isaanii kutaa kana keessatti haa ilaallu:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 4

Rabbiin (subhaanahu) osoo fedhe nafsee hundaafu qajeelcha ni kennaa ture. Garuu ilmaan namaatiif amaloota kanniin kennuun iddoo qormaata isaan kaa’e. Amaloonni kunniin: fedhii, sammuu ittiin waa hubatuu fi dandeettidha. Iddoon qormaataa addunyaa tana. Namni fedhii ofiitiin karaa qajeelinnaa ykn jallinnaa filachuu danda’a. Garuu dhumarratti bu’aa filannoo isaa ni argata. Namni karaa qajeelaa filachuun waan gaarii hojjate, Rabbiin subhaanahu isa gargaaruun Jannata isa seensisa. Namni karaa jallinnaa filatee hanga du’aatti karaa qajeelaatti deebi’u dide immoo gahuumsi isaa ibidda Jahannam ta’a. Kanaafu, addunyaa qormaataa tana keessatti namoonni filannoo ofiitiin bakka lamatti qoodamanii jechuudha: 1ffaa-mu’mina karaa qajeelaa filatee Gooftaa isaatiif ajajamu, 2ffaa-Kaafira karaa jallinnaa filatee Gooftaa isaa faallessu. Rabbiin osoo fedhee namoota hundaa ni qajeelchaa ture. Garuu Inni kana hin feene. Inni hundarra beeka, wanta hojjatuuf hin gaafatamu.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 3

Namni du’e achumaan du’ee ni hafaa?
Namoonni baay’een qaamni namaa bututee dachii keessatti waan baduuf du’aan booda kaafamuun hin jiru jechuun mormu. Mormiin kuni mormii ragaa hin qabneedha. 1ffaa-addunyaan tuni iddoo qormaataa waan taateef namni badii fi zulmii hojjatu badii fi zulmii isaatiif osoo hin adabamin akkanumatti ni hafaa? Ammas, namoonni cunqurfaman osoo haqa isaanii hin argatin akkanumatti ni hafuu? Namoonni tola oolanis, mindaa isaanii guutuu osoo hin argatin akkanumatti badanii ni hafuu? Gaafileen kunniin hundi du’aan booda kaafamuun dirqama akka ta’e nutti akeeku.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 2

Aangoo Rabbii olta’aa
Mee samii fi dachii ilaali! Samiin akka gonbisaa guddaa eelee irratti qadaadame (gonbifame) fakkaatti. Dachiin diriirtu uumamtoota ofirratti baadhattuudha. Samii fi dachii jidduu uumamtoota ajaa’iba too’anna fi kunuunsa guddaa barbaadantu jira. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa samii, dachii fi wantoota isaan lamaan jidduu jiran uumuun akkanumatti hin dhiisne. Kana irra, takka takkaan isaan too’ata. Arshii ol olta’uun wantoota Isaa gadi jiran hunda too’ata.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu As-Sajdah-Kutaa 1

Tafsiira Qur’aana kabajamaa ammas itti fufuun ifa irratti ifa, gammachuu irratti gammachuu dabalachuu fi dheebuu beekumsaa bahuuf qurxii muranne itti kaane jirra. Hanga yoomi dukkana fi dhama’iinsa keessa turraa osoo ifaan Rabbal aalamiina irra dhufe nu jidduu jiruu? Hanga yoomi dununfannee wanta namoonni baay’een beekumsa malee hojjatan hordofnaa? Yoomuma mi’aa beekumsaa Qur’aana irraa waraabbannaa? Eeyyen, Qur’aana hubachuuf yoo itti kaane fi niyyaan keenya tole, gammachuu bara dheeraaf dharra’aa turre ni arganna. Kanaafu, sammubani.com dheebu beekumsaa ummanni kiyya dheebote nan baasa jechuun muratee itti ka’e. In sha Allah, tarkaanfi tarkaanfin galma akka gahuu ni abdanna. Mee amma, mi’aa beekumsaa suuratu As-Sajdah irraa haa dhandhamnu:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Luqmaan-Xumura

Suuratu Luqmaan, boqonna bareeddu tooftaa jireenya nama barsiiftu. Hariiroon ilma namaa fi Gooftaa isaa jidduu jiru maal ta’uu akka qabu, namni haadha abbaa isaatii fi namoota biroo waliin akkamitti jiraachu akka qabu tan namatti himtu boqonnaa bareeddu kunoo amma ni xumurra. Xumura kana keessatti iccitii Rabbiin malee eenyullee hin beekne ni ilaalla:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Luqmaan-Kutaa 14

Guyyaa Abbaa fi ilmi wal hin fayyanne san sodaadhaa
Dhugumatti, Guyyaan Qiyaamaa Guyyaa guddaa nama muddamsuu fi wal nama irraanfachiisuudha. Tokko kan biraa gargaaru dhiisiti achiyyu garagalee nama hin ilaalu. Inumaa, firri garmalee namatti dhiyoo ta’e namarraa dheessa. Guyyaan guyyaan cimaadha. Wanti guyyaa san nama baasu qabeenya walitti qaban osoo hin ta’in iimaanaa fi hojii gaggaarii addunyaa irratti walitti sassaabataniidha. Aayan armaan gadii ciminna Guyyaa Qiyaamaa nama yaadachisuu waliin jireenya addunyaa tanaatiin akka hin gowwoomne nama gorsiti.

Itti Haa Fufnu
1 2 3 4 16