Seenan haa lakkaa’u namoota erga fooyya’anii fi kaabbaa iimaanaa diratanii booda ofirraa mulquun iddoo badaa duraanitti ykn san caalutti deebi’an meeqa ta’uu? Namoota akkanaatiin muntakisiina jennaan. Dhugumatti, erga qajeelanii booda jallachuun, erga kabajamanii booda salphachuun, erga milkaa’uf hammi xiqqoon nama hafu kufaatiitti kufuun hangam nama rifachiisaa, hangam nama gaddisiisaa! Salafoonni dhuma (khaatimaa) badaa sodaachuun khaatima gaarii irratti du’uuf wanta danda’an hunda godhu. Dhugumatti, xumurri hundu sababa qaba. Kanaafu, sababoonni fooyya’iinsa booda duubatti akka deebi’anii fi khaatima badaa irratti akka du’an nama taasisan baay’eetu jiru. Kitaaba “Min Akhbaaril muntakisiina” jedhu keessatti furmaataa fi seenaa waliin sababoota kanniin ni dhiyeessa. Kitaabni kuni Afaan Oromootiin sammubani.com irratti kutaa kutaan dhiyaataa tureera. Amma haala kitaabaatiin walitti qabuun kunoo dubbistootaaf dhiyaatee jira.

Wanti kitaaba kana akka hiikuuf na kakaase keessaa tokko, dargaggoonni fi shamarran baay’een jalqaba irratti fedhii cimaan (nashaaxadhaan) Islaama sirritti qabatu. Ergasii Islaama laaffisu jalqabu inumaa hanga guutumatti hordofuu dhiisu gahuu danda’u. Sababni kanaa guddaan, gufuuwwan karaa Islaamaa keessatti nama qunnaman wallaaludha. Gama biraatiin, umrii guutuu Islaama hordofanii khaatimaa badaa irratti du’un wanta nama rifachiisuudha. Kanaafu, namni hundu sababoota khaatimaa badaatti nama geessan beekuuf carraaqu fi irraa fagaachu qaba. Kitaabni kuni sababoota kanniin ni dhiyeessa. Rabbii kitaaba kana akka hiikuuf naaf laaffise galanni fi faaruun hundi Isaaf haa ta’u. La hawla walaa quwwata illah billah.

Kitaaba Buufachuuf as tuqaa: https://sammubani.files.wordpress.com/2022/02/sababootaa-fi-furmaata-waliin-seenaa-warra-fooyyaiinsa-booda-duubatti-deebianii-.pdf

Kutaalee darban keessatti sababoota Islaama erga qabatanii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan ilaalle turre. Amma immoo kanumaan wal-qabatee seenaalee muraasa ni ilaalla.

Itti Fufi

Sababoota Islaama erga qabatanii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan osoo ilaallu kunoo xumura irra geenye. Sababoota lama ilaalun boqonnaa kana ni xumurra.
38-Abbaa Manaa
Dargagoota keessaa baay’een isaanii shamarran gaggaarii fuudhuuf fedhii guddaa qabu.  Shakkii hin qabu kuni hojii gaarii ta’eedha. Ergasii dargaggeessi kuni ni fuudha. Dubbiin “Ebalu dubartii gaarii fuudhe, ebalu dubartii taqwaa qabdu fuudhe, ebalu dubartii wiyxataa fi kamsaa soomtu fuudhe” jedhu namoota jidduu deddeebi’a. Garuu wanti ta’e dargaggeessi kuni haala isaa irraa homaa hin jijjirre. Inumaa shamarreetu haala ishii jijjire, shamarri tuni gaarii akka taatetti hin lakkaawamtu. Warri ishii haala abbaa manaa ishii dursa hin hubanne. Iccitiin maalidhaa?

Dabalata

37.Hasad (Waanyu)
Waanyun (hinaafin) dhukkuba naqarsaa namoonni baay’een qabamaniidha.

Dabalata

Kutaa darbe keessatti sababoota duubatti deebi’iinsaa osoo ilaallu gara dhumaatti kutaa hin fixin tokkotu jira. Kutaa san har’a ni xumurra.

Dabalata

34-Wanta Darbeetti Of-Gahuu

Dabalata

Dhugumatti daandii Islaamaa keessa gara fuunduraa keessa osoo deemanu gufuwwan baay’een nama qunnamu. Gufuu tokko yommuu darbe jennu gufuun biraatti gufanna. Takkaa olkaane adeemsa keenya itti fufna, takkaa immoo achuma turree duubatti mucucaanna. Gufuu daandii keessatti nu qunnaman keessaa muraasa haa ilaallu:

Dabalata

Sababoota Islaama erga qabatanii booda duubatti akka deebi’an nama taasisan ilaalu osoo itti fufnu jidduun dhaabne. Amma bakka dhaabbanne irraa itti fufuun sababoota hafan haa ilaallu.

Dabalata Dubbisuuf

21-Dhiibbaa Naannoo

Shakkii hin qabu naannoon jiraattota irratti dhiibbaa qaba. Saniifi, mu’iminni amanti isaa keessatti akka hin qoramneef Nabiyyiin (SAW) mushrikoota waliin gurmaa’u, isaan waliin taa’u fi isaan waliin jiraachu irraa dhoowwe.  Iccitiin dhoowwa kana keessa jiru, naannoo badaa qajeelfamoonni bu’uuraa, akhlaaqni fi amantin itti bade keessatti akkasumas, hawaasni akka horii kaayyoon isaanii ol’aanan fedhii ofii guuttachuu ta’ee keessatti dhiibbaan mu’minarra gahuu danda’a.  “Isaan akka horii malee homaayyu miti. Inumaa san caalaa karaa irraa kan jallataniidha.” (Suuratu Al-Furqaan 25:44)

Itti Fufi

Kutaa darbe keessatti Islaama qabachuu keessatti dhiibbaa maatiin namarraan gahu ilaalle jirra. Amma seenaa warra dhiibbaa maatii danda’anii ilaalla. Tarii kanaaf fakkeenyi ifaa seenaa Nabiyyi Rabbii Ibraahimi. Ibraahim (aleyh salaam) yommuu da`awaa babal’isuu fi qabachuu irraa isa dhoowwuuf dhiibbaan abbaa fi ummata isaa irraa ni qunname. Garuu inni dhiibbaa kanaaf gadi jechuu ni dide. Amantii isaatiif jedhee nafsee fi qabeenya isaatiin wareega kafalun karaa isaa itti fufe. Kanaafi, Rabbiin akkana jechuun isa faarse:

Itti Fufi